Pentukuume,lomakuume, influessa kuume--kaikki ne löytyy meidän seinien sisältä. Influenssa alkaa olla voitettu, mutta pentu- ja lomakuume on valloillaan:) 

Armin pentue odottaa vain sitä h-hetkeä, jota odotellaan hyvin innolla. Pentueesta on tarkoitus sijoittaa ainakin yksinarttu, mahdollisesti myös uros. Katsotaan kuitenkin ensin millaista jälkeä esiin putkahtaa vai putkahtaako mitään. 

Gemmalle on myös suunnitteilla pentue vuodeksi 2010 tai 2011, kunhan vain saamme urosehdokkaan selville. Muutama on vakavassa harkinnassa, mutta lukkoon lyötyä suunnitelmaa ei ole. Etsinnässä on keskikokoinen, terverakenteinen, tasapainoisen luonteenomaava uros,jolla on paimennustaipumus. Ja mielellään toivotaan kokonaan ulkosiitosta, eli ainakin 5sukupolvea pitäsi olla erilinjaa.. Hmm.. No jos on realisti ja ymmärtää rotukannan koon niin voi samalla ymmärtää että toivotun uroksen etsintä on lähes mahdotonta ja ehkä jostain vaatimuksista joudutaan tinkimään. Mutta ei luonteesta eikä rakenteesta. Kokoosta ja väristä voidaan suosiolla tinkiä.

Bergamascothan eivät kuulu Pevisaan Suomessa eivätkä ole koskaan kuulunetkaan, joten niveliltään kuvattuja koiria on äärimmäisen vähän eikä rodun alkuperämaassa kuvata koiria juuri lainkaan. Niiden ominaisuuksia mitataan edelleen aikalailla paimentamisessa, pihan vahtimisessa ja seurakoiran tehtävissä. Rodun kotimaassa tehdään vuosittain myös rotuunottoja eli todellakin koirat toimivat vain paimennustehtävissä vuorilla ilman rekisteröintejä. No onneksi on rotuunotot, niin kantaa saadaan kasvatettua.

(Kuva  Sami Ikonen : 2007, Italia -Kennel Di Valle Scrivia) Bergamasco harjoittelemassa paimennuskokeeseen.

Mitä sitten landseerien terveyteen tulee? Huolestuttavasti näyttää siltä, että Landseerien Pevisa lakkaa siihen saakka kunnes uusi JTO saadaan läpi. Yhdistyksen JTO:ta on palloteltu edes ja takaisin ja korjauksien korjauksia on korjattu, mutta kun Jto:n korjaaja vaihtuu Kennelliitossa niin korjauksien kohteet vaihtuu samaa tahtia. Yhdelle ei kelpaa toinen ja toiselle ei tonen. Nyt on tilanne se, että hyväksyttävää Jto:ta ei ainakaan tänäpäivänä ole eli katkoa tulee jos vuoden vaihteessa sitä ei myöskään ole.

Mitä se sitten tarkoittaa? No se tarkoittaa sitä, että jos Pevisa ei ole voimassa niin lonkiltaan kuvaamattomien koirien jälkeläisiä voi rekisteröidä eli mitään terveysseurantaa ei ole. Toivon todella, että mahdollista porsaanreikää ei kukaan käytä hyväkseen. Se kostautuu myöhemmin. Landseereiden keskustelu palstalla (www.koirapuisto.fi) on meneillään keskustelu Landseereiden terveystilanteesta ja aivan aiheesta. Viimeisen puolen vuoden kuvattujen koirien tilasto näyttää tältä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveys.aspx?R=226&A=6

Siis aivan karmeaa katsottavaa. Missä mennään? Tuossa listassa on tuontikoiria eri maista, eri yhdistelmiä eli otanta on sukujen puolesta laaja, mutta tulos karmea. Missä on 4vuotta sitten olleet tilastot joissa Landseereista n 75% oli terveitä lonkiltaan? Saman neljän vuoden aikana koirien rakenteisiin on tullut suurta hajontaa. Omiin silmiini pistää eriityisesti heikot rinnat,nuikat polvikulmat sekä lyhyet lantiot. Onko näillä rakenteellisilla ominaisuuksilla syynsä nivelvikoihin vai ruokinnalla vai liikunnalla? Vai onko ulkosiitoksia käytetty liikaa, jolloin sekä tyyppi että rakenteelliset viat ovat tulleet roimemmin esille. . Siis minä en todellakaan tiedä! 

(Armi, Wuoriluodon AnistonJen 1.5v)

Meidän omassa a-pentueessa on ulkosiitoksen myötä(kö?) myös suuri hajonta lonkka- ja kyynärniveltulosten pohjalta kuten myös takakulmausten ja lanneosien. Rintakehät on yhtälukuunottamatta ok, takakulmauksissa on neljällä ok/niukka ja kahdella erinomainen/hyvä. Lantio-osat ovat yhtä lukuunottamatta ok. Nämä ovat omia mielipiteitäni omista kasvateista. Katson kyllä omia pentuja ja omiakoiria äärimmäisellä kriittisyydellä, mitä taas en tee välttämättä toisten koirille:) Kriittisyys on hyvästä ihan siitäkin syystä, että tulevissa jalostusvalinnoissa ei ole järkeä kertaannuttaa jo koirassa olevia vikoja. Esimerkiksi Armille urosta valittaessa oli selvää ettei rungoltaan pitkää tai takaa ahdasta urosta kannata ottaa, vaan uroksen vikojen tulee olla muualla. Melkoista palapelin rakentamista mielestäni ihanne kumppanin etsintä on ja joskus se löytyy helposti ja joskus ihannetta ei yksinkertaisesti löydy. 

Tänä viikonloppuna on Landseeryhdistyksen syyskokous, jossa valitaan uusi hallitus sekä uudet jäsenet eri toimikuntiin. Olen omalta kohdaltani päättänyt, että ensivuodeksi en halua luottamustoimia, koska lapsi, remontti, omat koita/pentusuunnitelmat, Armin vepekisat, opiskelu ja työ täyttää vuoden liiankin kanssa. Siksi olen ilmoittanut jääväni pois jalostustoimikunnasta enkä ole äytettävissä muihinkaan luottamustoimiin. 6-7vuotta erikokoonpanoissa Landseeryhdistyksessä riittänee hetkeksi ja annetaan tilaa uusille ajatuksille ja ihmisille! Kiitos luottamuksesta aikaisempina vuosina, mutta nyt minä peräännyn takavasempaan :D