..Tuon otsikon voi ymmärtää hyvin monella tapaa, mutta tällä kertaa se viittaa sihen, että Gemman viralliset kuvaus tulokset tulivat Kennelliitosta ja  tulos oli aivan mahtava:  B/A 0/0, ja eyes: Clear!! Että me ollaan onnellisia :-) Kolme lonkiltaan ja kyynäriltään tervettä koiraa samassa talossa, empä olisi uskonut itse. No tästäkin tuloksesta vahvistuneena päätin etten mene sorkkimaan seuraavienkaan koiriemme kasvuajan ruokintaa ja liikuntaa. Ne siis tulevat tulevaisuudessakin jatkamaan linjaa:

*1/3 kuivamuonaa, jossa matala kalsium-fosfori suhde
*1/3 puuroa ja kasviksia,hedelmiä yms
*1/3 raakaa lihaa/sisäelimiä/proteiinipitoisia maitotaloustuotteita
*c-vitamiinia 500-1000mg/pv
*kylmäpuristettua öljyä n 1rkl päivä
..jne..
(Gemman kasvattajan ruokintaohjeessa tosin suositeltiin myös Parmesaanin ja muiden Italialaisten juustojen sekä vaalean leivän ja pastan antamista, mutta jätin ne tuosta pois ;-) Olisikohan Gemman lonkat olleet A/A jos se olisi saanut Italialaisia juustoja ja pastaa säännöllisesti.. Todennäköisesti ;-) )

Ja meillä ei ole rajoitettu liikuntaa lainkaan. Nyt joku miettii, että hyvähän se on antaa koirien juosta mielin määrin omalla tontilla, mutta täysin vapaan liikuntakasvatuksen ovat saaneet vain Armi ja Gemma. Hertta on asunut lapsuutensa pienkerrostalossa, ja ulkoilu on tapahtanut remmissä/irti kaupunkialueella ja puistoissa/ metsälenkeillä. Kaupunki kasvatuksessa mielestäni aluksi on tärkeämpää ns ulkoilu ja leikki kuin mikään matkamäärän kulkeminen. Silloin ihmetellään paljon elämää ja kaupunkitapahtumia ja viralliset lenkit aloitellaan paljon myöhemmin. Hertan ja aikaisempien lansujen kanssa hyödynnettiin koirapuistoja ja naapurimetsiä, joissa sai ulkoilla ja painia irti. Ja Hertan kanssa harrastettiin hyvin aktiivisesti jo 4 kk iästä saakka, eli energiaa kului päänkäyttöönkin. Armi ja Gemma on tainneet saada laiskistuneiden omistajien vuoksi hieman vapaamman ja suurpiirteisemmän kasvatuksen, eniten meillä on kasvatuksessa painotettu kontaktin ottoa ja perus käytöstapoja. Tosin on toki niidenkin kanssa tokoa aloliikkeisiin saakka menty ja vepeä/paimennusta. Nyt Sami ajatteli kokeilla Gemman kanssa Agilityn alkeita tai hakua. Armi kokeilee talvella kevyesti suuhunsa avoluokan vepe-esineitä ja elän toiveessa että ennen astutusta ehdittäisiin vielä kilpailla avoluokassa.

Armin kanssa ei treenata treenaamalla ja kovilla toistoilla, vaan huumorillä ja liikkeitä pilkkomalla. Perusrehellisenä koirana se tekee aina parhaansa, eli keskityn vain siihen, että vaadin siltä vain sitä mitä se osaa. Eli pilkon liikkeet osa-alueisiin, Armi hoksaa ne parin toiston jälkeen.. Liitän pari osa-aluetta yhteen ja toistan ne muutamia kertoja ja käytän yleensä käskyä vasta kun koko liikesarja on yhdistetty ja kokonaisuus hanskassa kuivalla maalla. Sitten mennään veteen. Rannassa kuivalla maalla teen liikesarjan niin että se päätyy onnistuneeseen suoritukseen. Sitten veteen ja kun liikettä tehdään ihka ekoja kertoja en  välttämättä anna käskyä lainkaan vaan katson kuinka se toimii omilla neuvoilla ja toistaako se kuivalla maalla opitun liikkeen.

Tähän mennessä Armi on toistanut kaiken ilman käskyjä, mutta veikaan että avoliikkeissä alkaa olla myös ohjeiden aika. Annan sille siis kuitenkin vapauden kokeilla liikettä ensin itse, jolloin näen myös miten se itse mahdollisesti suorittaisi saman liikkeen ja jos liike menee väärin pääsen myös vaikuttamaan mahdollisiin tuleviin sudenkuoppiin. Tiedän siis missä virhemahdollisuus on.. Tämän jälkeen voin korostaa kuivalla maalla liikeosaa oikeaan suuntaan, siis sitä kohtaa jossa virhe on tullut ja sitten taas veteen ja tällöin ohjaan myös käskyllä ja ARMOTON palkkiohuuto ja heilunta jos liike menee oikein :-) Siitä Pute-petunia tykkää:-)

Mutta nämä keinot toimii siis Armilla, joka on itsenäinen vesityöskentelijä ja jolla on hyvin rehellinen luonne. Se ei puljaa eikä sikaile vedessä (ainakaan vielä) joten Armille käy k.o "vapaampi koulutustyyli". Hertta puolestaan on aina ollut hyvin ohjattava, eli sille miellyttämisenhalusta huolimatta on annettava käskyjä, joita se kyllä hyvin noudattaa, mutta Hertta tekee myös omia (mukavuudenhaluisia) johtopäätöksiä eikä ole niin rehti kuin Armi. Hertalla ei riittänyt itsenäisyys vepe/haku/rauniohommissa, vaan se on enempi tokotyylinen lähituntumassa ja käskyn alla työskentelevä tyyppi, jolta mm jälki sujuu äärimmäisen hyvin kun mamma kävelee perässä :-)

Gemman koulutuksesta vastaa Sami, joten siihen en ole kovasti puuttunut mitenkään mutta selvästi siitä on havaittavissa Armin tyyppistä suurpiirteisyyttä ja ehdotonta halua ottaa kontaktia. Gemmasta ei varmasti tule tokokoiraa mitenkään. Se ei välitä liikkeiden höyläämisestä edes lansun vertaa ja jos siltä alkaa lujasti vaatimaan jotain se hämmentyy ja retkahtaa vain selälleen napa taivasta kohti. Gemman vahvuus on itsenäisyys ja kontaktinotto, nöyryys, nopeaoppivaisuus ja energisyys, eli sen lajeja paimennuksen ohella varmasti olisi agility, haku, raunio.. Mutta kuten sanoin, en puutu Gemman koulutukseen, koska Samilta sen opettaminen käy helpommin ja minä opetan sille vain uusia juttuja mallioppimisen kautta, eli teetätän lansuilla ensin jotain ja Gemma tekee sen viimeisenä. Parin toiston ja katsominen jälkeen se yleensä ainakin näyttää ymmärtäneensä mitä siltä halutaan.. 

Mutta näitä koulutus ja ruokajuttuja voisin pohtia loputtomiin, koska ne on niin lähellä sydäntä.. Jatketaan siis myöhemmin!!

Terveellistä ja aktiivistä koiravuotta 2009!!!